Jotakin free ad-supported stream-televisioon.
Mennäänkö tää ottaa uusiksi?
Ei vaan tää nimenomaan jätetään näin.
Free ad jotakin.
Ei, Karvi, otetaan tää uudet.
Sä et voi potkasti ensimmäisellä minuuttilla unohdata, mitä se sana tarkoittaa.
Kyllä voin. Watch me.
Mitä, mikä meitä kulloinkin kiinnostaa.
Ja tänään meillä on sairaan nopee aihe.
Ja siitä puhumassa ovat ei itse asiassa hirvittävän nopeisiin laseihin pukeutunut.
Kari Haakana.
Ja itse asiassa sanoisin, että aika lailla nopean vastakohtana oleva.
Pano Räty. Hei.
Sekä itse olen sen verran kahvia tänään juonut.
On mul aika ripeä fiilis tässä.
Olli Sulopuisto.
Kyllä puhumme nimittäin nopeasta aiheesta, eli fastista.
Ja nyt päivän ensimmäinen knoppikysymys on, että Karvi, mitä tarkoittaa fast?
Free ad supported streaming television.
Elikkä ilmainen mainoksilla maksettu, suoratoistettu televisio.
Juuri niin.
Sehän ei välttämättä ole suoraan kaapelittelevisio, vaan ylipäätään televisiokanavien ikään kuin suoratoistoon perustuva variantti.
Mun mielestä siinä merkityksellistä on se, että
Perinteisesti broadcast-kanavat jaellaan joko ilma teitse.
Elikkä on jokin Suomessa digitan kaltainen toimija, joka meille jakelee kaikki televisiokanavat.
Tai sitten on kaapeli-tv-operaattori, joka sitten myy sitä omaa kapasiteetta ja välittää niitä tv-kanavia.
Mutta fast-kanavat, niitä voi ryhtyä jakelemaan kuka tahansa,
mutta näyttää siltä, että niitä pääasiassa jakelee laitevalmistajat.
Laitevalmistajat kuten Samsung, joka tekee televisioita, LG, Roku, joka tekee stream-aus-lisalaitteita.
Rooli, joka näillä jakelu-operaattoreilla on ollut, on siirtynyt näille laitevalmistajille.
Olenko oikeassa, että on myös näiden ulkopuolelta olevia toimijoita, kuten Pluto-tv,
joka ei ole suoraan sidoksessa johonkin tiettyyn televisiolaitteeseen esimerkiksi.
Just niin. Pluto-tv on saatavilla aika monessa näistä mainituista laitevalmistajien ikään kuin niissä kanavapaketeissa
tai miksi niitä kutsuisi, joilla sitten nää laitevalmistajat niitä kanavia edelleen jakelee.
Suomessa Pluto-tv on saatavissa myös Brutu Plussan kautta.
Sitä voi myös kaivella ihan millä tahansa päätelaitteella, kun sen kirjoittaa.
Ja sitten taas, jos katsoo esimerkiksi Samsungin Samsung TV Plus-konseptia,
niin sen sisällä on kanavia, jotka on saatavissa myös muiden tällaisten kanavajakelijoiden kautta.
Hyvä esimerkki tällaista toimijoista on vaikka Rakuten, jonka kanavia on saatavissa melkein mistä tahansa palvelusta.
Tämä on onneksi niin selvä asia, että tässä ei ole mitään puhuttavaa näitä melkein.
Ehkä voidaan aloittaa ensimmäistä kysymyksistä sen määritelmän jälkeen.
Mikäs hemmetin homma tämä on?
Meillähän edelleen on telkkarikanava täynnä mainosrahoitteista ohjelmaa eri puolilla maailmaa ja myös Suomessa.
Mikä homma tämä on, että minkä takia tarvitsee myös internetsin kautta jailla?
Kun tässä on just vähän ehtinyt tottua siihen, että internetvideon kaksi genereja ovat tietynä tavalla YouTube,
eli selvästi on-demand-homma. Menen sinne ja siellä on kaikenlaista, mutta minä valitsen mitä haluan.
Tai sitten silleen tilauspalvelut, että ahaa, täältä saan nähdä jonkun hienon ohjelman ja ehkä maksan siitä vähän.
Sitten nämä valopäät on mennyt keksimään tosiaan mainosrahoittaisen television, paitsi silleen, että se jaillaan internetissä.
Miten sille voi olla yleensäkään mitään elintilaa?
Suomessa ja suomalaisilanteesta katsotaan, että se vaikuttaakin vähän takaperosalta.
Ai tuuppaatte sitten 200 mainoskanavaa, että miten se voi olla järjellistä. Ei se olekaan Suomen markkinoilla,
mutta fast on lähtökohtaisesti Yhdysvaltojen TV-markkinoille syntynyt.
Ja se lokero ja se aika ja se tekniikka syntyy jotenkin niin, että kun Yhdysvalloissa ei ole tämmöistä free-to-air-kanava,
hommaa kovinkaan laajasti tai että jos on kanavia, niin niitä on muutamia ja ne on aika huono laitossa.
Ja se vähän vaan riippuu siitä, missä asut, mitä sä tulet saamaan.
Et antenniverkossa on vähemmän tarjontaa.
Just niin. Ja Yhdysvalloissa se keskeinen tapa saada TV-kanavia on ostaa jokin kaapeli TV-paketti,
jossa sitten tulee joku määrä kanavia.
Mutta kun suoratoistopalvelut alkoi yleistyä, niin kaapeli TV-tilaukset alkoi pienentyä.
Ja nyt sitten, kun taas mennään toiseen päähän, eli tilausvideopalvelut on alkanut nostaa hintojaan,
niin sitten on ryhdytty katsomaan, että saihinko me jostakin niitä ilmaisia TV-kanavia.
Ja sitten Roku ja Samsung ja muut on nostaneet käteensä pystyyn ja sanottu,
että no meiltähän, kato tätä internetsin kautta ja meidän äly-TV-striimauslaitteestahan, niitä saa.
Vilkaisin statisena sivulla, että yli puolet yhdysvaltalaisista katsoista olisi jo katsellut näitä,
nimenomaan näitä fast-kanavia.
Et se jonkinlainen penetraatio siihen katsojan väkeen näyttää jo tapahtuneen.
Et se on yllättävänkin yleistä.
Ajatellen siihen, että kuinka vähän tästä ilmiöstä on meillä puhuttu.
Just niin. Ja siis kun yhdysvalloissa niitä fast-kanavien joukkoon on sitten tullut ikään kuin näitä perinteisiä TV-kanavia,
niin siihen bii siitä, ei bii siitä sun muita, jotka sitten on lähteneet myös mukaan siihen fast-puoleen.
Ja samanaikaisesti meillä toimimat on palvelu.
Google YouTube TV, joka on siis käytännössä palvelu, jonka kautta voit YouTubeissä ikään kuin.
Voisin katsoa Telkare-kanavaa.
Mutta myöten on olemassa ihan hyviä selityksiä, mutta myös tulee selle mielet, että Googlella on vähän innovoitu tapoja saada raha kuluttajilta.
Se on varmasti totta, mutta yhdysvalloissa on ollut jo muutamia tämmöisiä kaapeli-operaattoreita,
jotka on siis kertoneet, että he lopettaa perinteisen kaapeli-TV-operaattoritoiminnan.
Eli meiltä et voi enää tilata kaapelikanavia, että me annetaan sulle tämmöisellä hinnalla YouTube TV-tilaus,
joka sisältää nämä kanavat. Ja se vaikuttaa täysin takaperoselta.
Eli meillä on yhtiö, joka on perustettu ja olemassa nimenomaan sitä varten, että se tarjoaa kaapeli-TV-kanavia,
joka ilmoittaa, että me ei enää näitä kaapeli-TV-kanavia, että kattokaa internetistä.
Me oon kaivettu, sinne on ne kuparit pantuja, se oli hirmu kallistakaan, hikikit tuli ja pitäisi ylläpitää niitä,
että ei nyt pystytä tässä.
On tässä niin kuin tekniikan ihan ilmeinen muutos, että nyt tavallaan ehkä aika on nyt kypsä,
jos me ajatellaan, että pilviteknologia on ihan aidosti kehittynyt.
Ja samaan aikaan äly-televisiot ovat yleistyneet, että niiden kautta voidaan tuupata tavaraa,
ja sitten tavallaan kun siellä on se pilvi-infrastruktuori, sitten sulla on siellä tämmöinen maantieteellisesti hajautettu
tämmöinen CDN-sisällönjakoverkko, ja sitten näitä nopeita uusia suoratoista protokollia,
niin tavallaan ehkä tästäkin täällä on jotakin merkitystä tämän ilmiön leviämisen kanssa.
Kyllä mä luulen, että se on just noin, koska Karihan on puhunut jo aiemmissa jaksossa monta kertaa siitä,
että jos haluat perustaa oman videopalvelun internetiin, niin se on melkein hyllystä ostettava palvelu nykyään,
että sunille lataat siihen oman logon ja laitat omat laskutustiedot, niin sen saa toimimaan.
Et joo, että teknologinen vaikeus on madaltunut sekä sille, että on mahdollista tehdä se serveri puoli,
täältä saat videot, mutta myös sille, että ihmisillä on nopeat nettiyhteydet ja laitteet, jolloin se toimii,
mut eihän silti aina synny siis, vaikka olemassa nämä teknologiset reunaehdot,
niin eihän se itsessään vielä välttämättä synnytä semmoista katselutapaa, että no nyt mä haluan katsoa
mainosrahoitteista telkkaria täysin tietokoneen kautta, että jotain muutakin on täytynyt tapahtua,
ja mä oon tässä nyt muutamilla noilla syyleillä spekuloitu, mutta jos mietitään ihan katsojan psykologian kannalta,
että mikä sitten saa ihmisen nimenomaan avaamaan sen fast-kanavan sieltä älytelkkarista tai selaimesta,
telkkarissa se ennen kaikkea tuntuu hassulta, eli siis vaihtoehto on se, että painasin tässä kaukosäätimessä suoraan,
että näytä minulle kanava kolme tai kanava neljä, mut sen sijaan painankin, että menen sovelluskauppaan,
käynnistän sitä sen fast-kanavan ja rupean tästä katsomaan ohjelmaan, että mitä siellä päässä oikein silloin tapahtuu?
Tietysti tossakin vaikuttaa se teknologian muuttuminen ja se, miten sitä katsottavaa meille markkinoidaan.
Me olemme tottuneet siihen, että kun me painamme televisionin kauko-ohjaimen virtanappulaa,
niin se avaa sen televisionin viimeksi katsotun broadcast-kanavan näkymään,
eli kun mä olen aina katsonut TV1, ja nyt kun mä painan virtanappulaan TV1.
Suomen dokumentteja ja uutisia. Natsi-Saksan tankkidokumenteja.
Mutta näin ei enää välttämättä ole. Suurimmassa osassa suomalaisia kotia nää varmaan on,
mutta uudet televisiot esimerkiksi, ne saattaa asennusvaiheessa kysyä suulta, että kun avaat television,
niin avataanko se tähän meidän hienoon näkymään, joka tarjoaa sinulle valikoiman kaikkia erilaista oikein hyvää,
vai haluatko vain tämän paska näkymään jotain?
Tuo on muuten totta, koska mekin kun oltiin taannoin siis Airbnb-kämpässä,
eli toisin sanottuna, niin kun törmäisin jonkun muun mirin,
tämä television, älytelevision, niin kyllä se aika aggressiivisesti mun mielestä tarjosi,
sen jälkeen kun laittoi virrat päälle, niin joo, telkkarikuva tuli,
mutta samantii oli myös sille, että hei, tässä ovat sovelluksemme.
Jep, ja siis suurin osa nykyistä älytelkkareista jollakin tavalla, kun sä siihen ne virrat pistät,
ja tuo tiettäväksi, että täällä on tarjolla muutakin kuin tämä katsomusi TV-kuva,
esimerkiksi fast-kanavat markkinoidaan sinulle sillä tavalla, että ne on heti näkyvissä,
kun sä avaat sen telkkariin, ja sitä kautta jonkinlainen prosentti käyttäjistä aina tarttuu siihen.
Mutta mihin siinä tartutaan, että jos se materiaali on hyvin suurelta osalta kauan aikaa
sitten tuotettua sitcomia tai jotain lemmenlaivaa tai Frasieria?
Vähän puhutaanko täällä lemmenlaivasta?
Ei, mutta tavallaan tämän tyyppistä materiaalia, mihin tarpeeseen tämä vastaa?
Niin, sellaista ohjelmaa, että on hankala kuvitella, vaikka toki tässä nyt projisoin itseäni,
mutta ehkä ei ole valtavaa määrää ihmisiä, jotka joka joka päivä silleen ottaa kaukosäätimen käteen
ja sanoa, että ajattelee, että haluaisiinko katsoa nimenomaan jotain 80-luvulta tullutta
televisiokomedia, josta en muista enää mitään, että se ei ole kauhean aktiivinen se hakeminen.
Tänään iltana me katsomme sitten yhdessä rakas, katsomme kolme tuntia Frasieria.
Tuota siis keski-ikäiselle, vaalealle, hetero-miehelle todellisuus saattaa olla tämä,
mutta muille todellisuus saattaa olla erilainen. Siis mulle on jatkuva järkytys se, että ihmiset
katsoo esimerkiksi Netflixistä Friendsia. Ne katsoo TV-sarjaa, jonka ne on nähnyt 15 kertaa
ja katsoo aina uudestaan sitä. Tämmöinen käytön tapa on siis olemassa silleen nimi Lohtu TV,
eli että katsotaan jotakin, joka jo tunnetaan. Kysymys ei ole siitä, että mun viihtymismotiiviin
vastaisi se, että katson jotakin, mitä en ole koskaan nähnyt, vaan nimenomaan sitä, jonka olen nähnyt jo
tuhat kertaa. Niin se on jokinlaista visuaalista seinäpapereita, sellaista turvallista tausta.
No mä oon kuullut semmosesta buddhalaisuudesta, jos on toista tai semmosia merkityksettömiä asioita,
joilla tyhjennetään päältä. Ehkä…
Mutta siis nyt tähän tarkentava kautta lisäkysymys, eli onks niinku ratkaisava ero tavallaan
kaapelista tai siis televisiovastaanottamista tulevan mainosrahoitteisen telkkariin ja fastin välillä
se, että haluan kuitenkin fastin tapauksessa ihan pikkusen vaikuttaa siihen, mitä sieltä saa?
Joo, kyllä varmasti, koska fastin avulla nää kanavatoimijat tekee nää kanavat globaaliin kulutuksen,
siis aika harvoin niitä tehdään mihinkään yksittäiseen maahan, vaan nimenomaan lähdetään siitä,
että kyllä tämä todennäköisesti on globaali tai ainakin mantereen kokonen yleisö, niin se
mahdollistaa myöskin hyvin tarkkojen niis-yleisöjen saamisen kiinni tai niiden tyydyttämisella.
Niin siis siellä voi olla ikään kuin, että tässä on kanava, mä nyt mietin vaikka sitä Plutoa,
jota olen siis ruudun kautta kattonut, mutta että siellä taitaa olla silleen, siellä on ehkä joku
huumorikanava, mutta siellä on myös erikseen vaikka Frasier-kanava, siellä on Star Trek,
The Next Generation-kanava, koska tavallaan niin kauan kun ne videotiedostot on olemassa,
niin se kanavan luominenhan ei sinänsä, se ei ole hirvittävää, niin kuin silleen siis ihmistyötä
ei vaadi sairaan paljon, eikä myöskään vaadi tavallaan lisää kapasiteettia, että sinne voidaan
luoda virtuaalisesti kymmenen ja kymmeniä kanavia.
Kyllä, siis niinku kanava tämmöiselle neli-viisikymppiselle ihmiselle, niin siitä tulee mieleen nimenomaan
Yleisradion kanavat, jotka, että siellä on niin kuin mahdollisesti joku ohjelmanneuvosto
kokoontuu tiistaisin päättämään, että mitä tulee keskiviikkoisin kello 18.30,
mutta ne on käytännössä soittolistoja, jotka pystytään generoimaan ja jotka pystytään niinku
parhaassa tapaisin automatisoimaan.
Tuotantokustannukset on tämmöinen aivan…
Lähestyn ollaan.
Niin, koska ajatellaan, että Netflix ei ole jopa omaa tuotantoa,
niin kuin hyvinkin raskaita koneistoja, joilla tehdään omaa sisältöä.
Mutta fastin tapauksessa viittatoista, kahtakymmentä, kolmeikymmentä kanavaa pyörittää yksi ihminen,
joka naksuttelee tavallaan vaan johonkin julkaisujärjestelmään, että missä järjestyksessä assetit sinne menee.
Eli ne kanavat on kevyitä, ne voi olla tarkoitettu hyvinkin niin kuin kapeille yleisölle,
ja sitten niin kuin kysymys on lähinnä siitä, että miten se kanava tavoittaa ne ihmiset, jotka sitä voisi katsoa,
ja siinä luotetaan siihen, että julkaisualusta, katsomisalusta, älytv tai striimauslaite jollakin tavalla
nostaa sulle näkyviin sitä, mitä sinä haluat katsoa, ja tästä päästään ehkä just siihen aloitusruutuun,
eli siihen, että kun laite käännetään päälle, niistä tarjoaa sulle suositteluja siitä, että mitä sinä voisit katsoa
kaikista niistä kanavista, mukaan lukien ne fast-kanavat, joita se laite pystyy tuottamaan tai toistamaan.
Niin ja tässä vielä haluan jatkaa ihan vähän tuosta kanavan käsitteestä, koska jos ajattelee niin kuin nimenomaan
siis televisiokanavaa ja mitä se on Suomessa tarkoittanut, niin meillä kuitenkin pitkään oli vain ihan muutama kanava,
että tälläkin hetkellä, että okei, kaapeliverkossa on nykyään kymmeniä kanavia, mutta ilmaskanavia vain muutama kymmenen,
ja koska suomalaisia on ollut vain muutama miljoona, niin se on johtanut siihen, että tavallaan yksittäisen kanavaankin
pitää tavoitella suht isoa ihmismäärää, että saadaan tarpeeksi ihmisiä, joiden myydän mainoksia.
Törmötään tämmöisiä reunaehtoja, että ei niin, että jos saisin ikään kuin ohjelmaprofiilin puolelta päättää,
niin tämä olisi paras tapa, että tällaisen ohjelmiston tekisiin MTV3-lle, vaan ainahan siinä on se, että halutaan tavoittamaan saman paljon ihmisiä,
ja sitten tasapainoilla just sen kaa, että miten ikään kuin monipuolinen ohjelmatarvonta vaikka tulee, että saadaan useat eri ihmiset katsomaan sitä,
ja sitten taas fast puolella, koska siis tässä on se, että jokainen uusi kanava maksaa eri tavalla, kun pitää siis ostaa luvat ja järjestää vetää rautaa
tuonne rajalle ja taivaaseen, mutta kun fast puolella tavallaan juuri sen yhden lisäkanavan perustaminen ei maksa paljon,
niin jos myyntikin voi olla pitkälti automatisoitua, niin sitä on mahdollista tehdä kymmenittäin ja kymmenittäin kanavia,
että se kanavan metafora ei toimi ihan samalla tavalla kuitenkaan siinä.
Just niin, että mun mielestä kannattaa ajatella niitä kanavia nimenomaan soittolistoina, ne on niin kuin soittojonoja,
joissa toistetaan ohjelmia jonkin ajatuksen mukaan, se ajatus saattaa olla tosiaan yksittäinen ohjelma,
että sä voit katsoa tätä 24.17. huutokaupakeisarihan soittolista tai…
Suoraan suomea jotain päihteitä ja sitten vaan…
Tai sitten sä voit katsoa tätä Guardianin fast-kanavaa,
jossa on ihan varmasti niin highbrow-ohjelmaa, että nukahtaa viiden minuutin jälkeen.
Eli se on vähän niinku vikasetuloa, mutta…
Niin, mutta televisio on kanava.
AV-muodossa. Ippia, jei!
Mitä fasti tekee muille video- tai intervjettisessä tarjoaleville asioille?
Siis jos miettii, kun mä tossa aikaisemmin jotenkin vertaillisin,
että okei, televisio-kanavat, perinteiset,
mutta sitten jos otetaan, mietitään vaikka Netflixin, että mikä on Netflixin,
joka on kuitenkin maksullinen palvelu ja sitten fast-kanavan, joka on käyttäjälle ilmanen,
koska se rahoitetaan mainiksella, mikä niiden välinen suhde on?
Kilpaaleeksi ne eis yleensäkään samasta ajasta vai meneeks ne jotenkin mentaalisti eri lokeroa?
Niinku meitähän on hemmoteltu sillä, että me voidaan avata sen Netflixin ja
meidän ei tarvitse niinku tavallaan törmätä siihen tunteeseen, että
hei, että katsokos mä tässä niinku, katsokos mä mainoksia,
katsokos mä näitä mainosten välissä olevia niinku
draamaa tai niinku dokumenttia tai seikkailuja,
taas mainoksia, taas mainoksia.
Me ollaan niinku totuttu jo siihen.
Tää on niinku aivan toinen tilanne,
että varsinkaan kun näitä fast-kanavia ei käsittääkseni rajoita tämmöset vanhat
niinku 12 minuutin säännöt, että vain 12 minuuttia mainosta per tunti.
Tai nykyään se taitaa olla niinku 20 prosenttia niinku laajemmasta niinku massasta.
Mutta onhan tää niinku aivan niinku eri tilanne.
Niin siis mä ajattelen sitä sillä tavalla, että kun meillä on ennen vanhaan
ollut ne kanavat, jotka siellä kaapelissa näkyy ilmaiseksi
ja sitten on ollut tämmöset tilattavat premium-kanavat, joista on pitänyt maksaa.
Niin tavallaan tää on syntynyt nyt uudelleen, että ne premium-kanavat on nyt ne
Asward-palvelut, Netflix ja Max.
Ai niin totta, mä puhun HBOsta vielä vaikka se on Max, voi voi voi voi.
Mä olen kirjoittanut tänne, että Max.
Niin niin tuota, nää on niitä premium-kaapelikanavia, joista me maksetaan
ja sitten ilmaiseksi näkyy sitten nää fast-kanavat
ja se hinta, joka on maksata, on ne mainokset, joita siinä katsotaan.
Tavallaan tää on syntynyt uudelleen ja sitten pitää tietysti muistaa, että nythän
lähes kaikki näistä premium-palveluista tarjoaa myös sen mainosvaihtoehdon,
jolloin se tilaushinta on himppusen pienempi, mutta saat sitten laadukkaita mainoksia.
Tää tuntuu itse asiassa sellaista niinku diettiversiolla, josta on niinku
tai niinku streamauspalveluista, että niinku se on niinku, ei niinku, ei niinku yhtä hyvä asia kuin se aito asia,
mutta että niinku paljon kaikkea niinku tuubaa ja mutta…
Paljon puut tässä menee.
Niin, mutta tavallaan, jos sitten alkaa pöyhiä vähän niinku alempaa sieltä Netflixin kategorioista
tai HBO puhumattakaan sitten…
Tuo on kyllä erittäin erittäin erittäin…
Siellä on melkkä vaatu ohjelmatietä.
Niin, että sieltä löytyy sitten niitä tota 40-luvun sotaelokuvia ja 60-luvun exploitaatiota,
jotka…
Todella happosia dokumentteja.
Niin, siis happosia ja aika halpojakin dokumentteja, että ehkä se fast sitten vaan tuo näkyviin kaiken
sen sakan, mikä niinku henkilökohtainen jalostunut makuni on torjunut sieltä Netflixissä.
Uutiset dokumentit mainittu jälleen.
Entäs toinen saman kategoria tietysti iso asia, eli siis niinku että internet ja video
tuo ainakin kaltaisillemme vanhuksille mielen YouTubeen.
Niinku tappeleeksi fast-kanavat ja YouTube oikeastaan sitä samasta ajankäytöstä,
että pitäisikö niinku Googlella olla vähän peloissa.
Anteeksi alfabetilla, mitenkin tääkin pitää taas näissä nykyään brändimannissa sanoa.
Tappeleeksi tavallaan samasta huomioista.
Onks ihminen semmonen käyttötapa, että mietin, että avaanko YouTube hajanmielisesti
kännykästä vai silleen, että napsaatanko äly-TVs fast-kanavan päälle?
Viis kyllä me luulee, että YouTube on varmasti niinku tässä skabassa mukana
ja jos katsoo kansainvälisiä näitä ajankäyttörapsoja, niin kyllä niissä…
Eiks TikTok kuulu tähänkin?
Tässä tavallaan tietynlaissa ajan…
Se on okei, että ne on lyhyempiä pätkiä, mutta joka tapauksessa onhan sekin tapa
hetken aikaa käyttää aika…
Niin, ja se on myös silleen passiivista.
Se tarkoittaa, että se ei vaadi minulta katsojana hirveästi mitään.
TikTok etenkin toimii ja pyrkii siihen, että avaat vaan sovelluksena,
sun ei tarvii tehdä mitään muuta, joka musta kuulostaa tavallaan aika samalta,
kun se päästetään. Tietenkin voisi ajatella, että samanlaissa mielentilassa,
että oli vähän paskaviikkoja, väsyttää ja en oikein jaksa tehdä mitään päätöksiä,
niin jaksahan painaa yhtä nappia, mutta sen jälkeen, että AV-viihde, huuhdo ylitse, niin…
Se riippuu siitä, että kuka kysyy ja kuka vertailee ja mihin tarkoitukseen vertailee.
Jos puhutaan puhtaasti ajankäytöstä, niin TikTok kuuluu sinne ilman muuta.
Samalla tavalla, kun sinne kuuluu Pornhubi, jota ei ikinä näy niissä
ajankäyttötilastoissa ja vertailuissa, ja siihen kuuluu nokkahuulun soitto.
Siis kaikki nämä vie aikaa.
Varsinkin nokkahuulun soitto.
Nokkahuulun makaa silleen, että suomalainen televisio tuhoutuu.
Maikkaren kaatuu sen tekemään, että soitamme nokkahuulua niin paljon.
Ei, mutta jos puhutaan ajankäytöstä, mihin aika menee,
niin nokkahuulun soittoahan se menee suurin osalta.
Mutta sitten, kun aletaan puhua AV-sisällöistä, mitä videoita katsot,
miten käytät älytvitä, miten käytät puhelinta, niin sit se menee vähän vaikeammaksi se vertailu.
Jos kysytään, että mistä saat mainontaa, mistä saat tietoa uusista tuotteista,
niin onko se sitten TikTok, onko se YouTube, onko se fast-kanavat, ne kaikki ikään kuin pelaa sillä samalla kentällä.
Mutta perinteisesti kai voisi ajatella, että sitä voi yrittää tarkastella sen käytettävän laitteen mukaan,
ja fast-kanavien jotenkin se helpous ja se käyttö, tilanne ja käyttötapa liittyy nimenomaan isoon ruutuun,
siis televisioniin ja suoratoistolaitteisiin.
Toinen tapa miettiä, että tuota olisi varmaan käyttää sitä nojaa eteen tai nojaa taakse metaforaa,
eli lean in tai lean back, joka ymmärtääkseni tarkoittaa suunnilleen sitä, että jos nojaudut taaksepäin,
eli lean back metaforisella sohvalla tai nojatuolissa, niin se on just semmoinen, että en halua tehdä päätöksiä,
että kone huolehtikoon siitä, mitä siitä tulee, ja sit lean in on semmoinen, että olen itse enemmän aktiivinen,
että voisi vaikka jonkun YouTubin tapauksessa miettiä, että siinä varmaan on jossain määrin molempia,
että niillä on suosittelu-algoritmi, osataan sen takia, että ei ole pakko itse valita mitä katsoa,
mutta onhan varmasti siinä niin kuin silleen hakuvetoinen käyttö, iso osa YouTubia,
että laitan tähän asiasanaan, tai että haluan tehdä tästä aihepiiristä tai haluan seurata tuota tyyppiä,
just näin, että voi toki olla, että YouTube on niin iso möhkälle,
että sinne mahtuu ihan merkittävän koko osinaan tavallaan molempia käyttötapoja,
että voisi ehkä ajatella, että fast kilpailen osaan YouTube-käytöstä kanssa, mutta ei kaiken kanssa.
Kyllä, mutta kun katsoo YouTubin niitä käyttötalastoja, mitä on julkaistu, joita Alphabet on suvannut kertoa,
niin kyllä siellä näkyy tavallaan sen ison ruudun, siis käytännössä älytelkkareiden käyttömäärän kasvu,
eli että se on palvelu, jota käytetään yhä enemmän televisiolla.
Mä en muista sitä prosenttilukua pitää kaivaa, mikä se viimeisin oli, mutta kyllä se alkaa olla ihan merkittävä.
No sit yksi tapa myös pilkkoa tätä asiaa on, että niin kuin sä tossa alussa, Kari, sanoit,
niin nythän tässä niitä ohjelmia ja sitä ohjelmapalvelua tarjoaa vähän erilaiset firmat,
ikään kuin eri paikassa elinkeinon elämää olevat firmat kuin aikaisemmin,
niin mitä tämä tarkoittaa siis erilaisille toimijoille?
Sä sanoit just, että jos ottaa nyt vaikka kolme tämmöistä esimerkkejä, että meillä on Samsung,
joka valmistaa telkkareita, sit meillä on Roku, joka valmistaa streamouse-bokseja ja tikkuja,
ja sit meillä on Pluto, joka on luonut sen ohjelmakirjaston, on tavallaan puhtaasti siellä softa kautta serveri puolella,
niin mä oletan, että ne kuitenkin tavallaan tekee rahaa vähän eri tavalla, tai niillä on eri syyt tarjota sitä fast-palvelua.
Joo, ja sitten ehkä vielä neljäntenä olisi ne IPR-omistajat, jotka sitten myy näille,
tai ne saattaa myydä kaikille näistä mainituista sitä kanavan sisältöä, tai ne saattaa itse perustaa kanavan,
josta hyvänä esimerkkinä on Bunny J, miten se ikinä lausutaankaan, joka siis on perustanut oman fast-kanavansa,
Bunny J on siis TV-tuotantoyhtiö, joka omistaa…
Kyllä, monikansallinen, joka on ostonut Suomestakin firmoja, eli nimenomaan, että se ei ole tavallaan,
se ei ole perinteinen semmoinen firma, joka omistaisi Hollywood-studion tavoin,
että ne omistaisi sen takia ison määrän ohjelmia, mutta niistä on tullut ohjelma-ostojen kautta niin iso toimija,
että ne tosiaan… Mäkin näin sen jonkun lehdistä tiedotteemista,
että Bunny J, että tuotantoyhtiö on se, joka perustaa tämän fast-palvelun,
mikä vanhassa maailmassa olisi ollut vähän silleen hassua.
Niin, aivan, ja siis ehkä se ydintas on se, että nämä perinteiset ravintoketjut,
tai roolit siinä ravintoketjussa on nyt iloisesti sekaisin, että kun aikaisemmin kanava on ikään kuin ollut
se, joka tietyissä mielessä on omistanut asiakkaan, jos näin voi sanoa,
eli kun nyt puhuu kanavasta, niin ajatelkaa vaikka MTV-tä joskus 20 vuotta sitten,
että kanava päättää, että mitä ohjelmia kanavalta tulee,
se ottaa yhteyttä tuotantoyhtiöihin ja tilaa niillä tai tuotantoyhtiöpizzaa,
että tällaista ohjelmaa meillä olisi tarjolla, ja sitten kanava ikään kuin päättää,
että ei tuohon slottiin tuommoinen ohjelma, kanava myy sinne mainokset,
yritykset ostaa ne mainokset, kanava saa rahaa, ja sitten katsoo ja katsoo mitä sieltä tulee.
Mutta nyt tavallaan oikeastaan melkein kaikki nämä toimijat,
joilla on ollut tämmöinen määräturooli tässä vanhassa maailmassa,
niin ne voi olla se kanavan ikään kuin sisällön tuottajia, ne voi olla se kanavan brändi,
ne voi olla se Samsung- tai Roku, joka esittää sitä kanavaa.
Se on pistänyt tätä ekosysteemia tai sen ekosysteemin perinteisiä rooleja aika vahvasti uusiksi.
Sulla oli semmoinen kategorisointi, että jos miettii juuri Samsungia,
että televisiopuolella Samsung tekee rahaa siitä, että ne myy tiekkarin,
joten silloin niiden motiivi myös siihen fast-palvelu on se, että no hei,
me on jo myyty se televisio, se otetaan ikään kuin annettuna,
pannaan sinne vähän jotain lisäpalvelua, joka jollain tavalla generoi meille rahaa,
versus siis se, että kun meillä on, että väität, että Samsungin toiminta ideaana ei ole se,
että myymme television ja nyt kun siihen myydään fast-palvelu päälle,
niin ihminen ostaa myöhemminkin Samsungin television.
Saattaa sille tommonenkin olla, siis tommonenkin motiivi olla,
mutta kyllä se ilmeisempi motiivi on se, että laitevalmistaja pääsee mukaan jatkuvaan ansaintaan,
ja siis pystyy generoimaan liiketoimintaa, joka tuottaa joka hetki, joka viikko,
joka kuukausi rahaa sen sijaan, että se tuottaa rahaa joka viides vuosi,
kun ihminen menee ostamaan television.
Ja kyllä tämä on aika selkeästi sanottu, LGn toimitusjohtaja kertoi,
että kyllä heidän päämääränä on nimenomaan ryhtyä ikään kuin palveluliiketoimintaan,
siis me on nyt myyty näitä televisioita ja ilmastointilaitteita,
ja nytte rupeette maksamaan siitä sitten kerran viikossa.
Tämä on sinänsä hauska, koska toihan on siis täsmälleen sama trendi, mistä me on puhuttu tosi monta kertaa,
että sekä kuluttajille myydyssä softassa, että firmoille myydyssä softassa,
että kaikessa on ollut jotenkin kova painepää sitä eroon siitä,
että sen sijaan, että myydään kerran vuodessa tai kerran kolmessa vuodessa päivitystä,
niin saadaanko kuukausitilaus, ja että softapuolella tavallaan sinne ei ole tarvinnut muuttaa mitään muuta,
kun jotenkin ihmiset ajattelevat, että en ostaa itsenäni ohjelmistoa,
vaan että ostan luvan käyttää ohjelmistoa välillä,
mutta sitten raudassa se onkin silleen ehkä kategorisesti vähän hankalampi hyppy tavalla,
että kun ostin televisio, niin saan televisio, ja televisio toimii siihen asti, kun se hajoaa,
paitsi nyt televisiovalmistaja sanoi, että kyllä se voi sitten pistää vähän mulle lisää rahaa tästä vielä.
Niin, tai tässä tapauksessa kuluttajalta ei itseasiassa nyitä mitään, vaan sieltä mainostajalta,
ja Samsungia itseasiassa on kritisoitu siitä, että nämä kanavia tekevät tahot, jotka voisi itsekin myydä sinne kanavalleen mainontaa,
niin ei pääse sitä tekemään, vaan Samsung on se taho, joka sen mainonnan myy, ja myy sen nimenomaan ohjelmallisesti ostettavana mainontana.
Siitä on nämä sisältöjen haltijat sitten ollut vähän nyreissään, koska he ilmeisesti näkevät,
että heillä olisi parempi rako saada sitä rahaa, ja he ehkä tietäisivät paremmin, miten sitä myydä.
Pitäisi kertoa Marshall McLuhan vainaalle, että nyt on kulkaa tämmöinen homma,
että televisio jumalauta myy mainoksia, eikä se televisio yhtiö siellä Kanadaassa taas rupeaa jotenkin sinkoamaan
multaa ylös haudan tienoilta, kun mediateoreetikko pyörii siellä, mutta on se kiinnostava aikaa,
että televisio pitkään kuitenkin oli, siis tyhmälaita, ja sille pilkkalimetkin oli just silleen idiot box ja mitä ikinä,
että joo, että siitä voi tehdä rahaa kuin myö, että televisio on laitteita, mutta arvo on luotu muualla,
että se on vain teknologista jakelua, mutta niin, ne vaan pääsevät sinne mukaan nyt.
Mitä tämä tulee tarkoittamaan Netflixin ja tämän tyyppisten toimijoiden kannalta, koska Netflix muistaakseni on puhuttu
avoimestikin tästä, että heitäkin tämä malli kiinnostelevi?
No se on hyvä kysymys, siis Netflix on ehkä noista kaikista toimijoista, siis noista Asmode-toimijoista,
johon se premium-leima on tavallaan jo yrittänyt kauheasti sitä premium-kuvaa luoda, että meillä maksat siitä,
että on tällaista laatua. Niistä UFO-dokumenteista huolimasta. Siitä voidaan olla montaa mieltä, että onko se onnistunut se pyrkimys,
mutta että mä luulen, että Netflix ei ole ehkä ihan ensimmäinen toimija, joka pistää sinne palvelulleen,
palvelun osa fast-kanavan, vaan ne on toimijat, joilla on ikään kuin, miten mä nyt sanoisin, kiirempi saada rahaa.
Kyllä Netflixilläkin on kiire, mutta ehkä ei ihan niin vahvasti, mutta sivuhuomiona, että tällaista kanavakonseptia
Netflix on kyllä jo kokeillut jo muutama vuosi sitten Ranskassa, ne lanserrassa tämmöisen kokeilun,
että Netflixin Selain-palvelussa oli tämmöinen kanava, että sä klikkasit nappeja ja sitten se toisti sieltä soittolistaa,
valmis märtäyty soittolistaa. No kuinka se meni, mitä siinä tapahtui? No onko se käytössä Suomessa tai kansainvälisesti?
Niin, ei sitä ole. Se taidettiin lopettaa tuossa vuosi sitten, näin mä muistelen, en ole ihan varmaan muistellen lukeneeni,
että se kokeilu loppui, mutta eipä ole sitten tämmöistä kanavatyyppistä näkynyt, mutta toisaalta,
jos sä paat Netflixistä jotakin toistumaan ja nukahdat sohvalla, niin kyllähän se sieltä jotakin toistaa sitten pötkössä sen jälkeen.
Se ei vahingossakaan lopeta. Ja sitten mä mietin, että Netflixin sija on ehkä todennäköisempi kombo,
ja siis joka on jo sitä tehnyt, on toi mainitsemasi oikeudenhaltijat, eli studiot, eli esimerkiksi Time Warner,
mikä ikinä sen nimi onkaan tällä viikolla, joka omistaa maksin, eli siis HBO, koska niillähän ne ja Disney on muun muassa
tehnyt semmosta, mistä on uutisoitua, että ne ottaa sarjoja pois sieltä maksullisista Svodi-palveluista,
koska ne joutuisi maksamaan tietyllä tavalla lisenssejä sitä, ja ne saa myös tästä jonkun veroaidun,
mutta siitä seuraa myös se, että sitten ne voi nimenomaan myydä tälleen bulkkina oikeudet näihin.
Nämä ohjelmat eivät itse asiassa ole enää tarjolla tuolla maksullisessa palvelussamme,
mutta voit katsoa niistä vaikka jostain Plutosta tai muualta, ja siitä on vähän silleen surkuhupasiakin juttuja,
että ihmiset, jotka on ollut kirjoittamassa niitä ohjelmia, jotka on lähetetty pari vuotta sitten,
tai striimattu ekaan kertaa pari vuotta sitten, niin on nyt silleen, että sitä mun showta ei enää ole missään,
mutta kun mä tarpeeksi kelasin älytelkkarin sovelluskaupan sivulle 50, niin sitten sieltä löytyy just tämä
Whatever Mongoose TV, ja siellä se on striimaamassa, koska ne on myynyt oikeudet siihen ohjelmaan sinne,
että todennäköisemmin varmaan just Netflixillä se on erilainen ongelma ratkaistavaksi kuin sellaisella firmalla,
jolla on jo valmiiksi sitä kamaa niin paljon, että ne voi myydä sitä myös muualle.
Tämä olisi mun tavallaan tälleen business-analyysitulkintani tästä.
No me on puhuttu nyt hirmu paljon Amerikan näkökulmasta, mikä ymmärrettävää, koska Amerikka on hieno maa,
mutta siis se Suomi nimenomaan. Tällähän meillä on siis olemassa tämä Pluto-esimerkki,
ja itsehän olen esimerkiksi testannut kyllä silleen, että kyllä kun se sieltä ruudun kautta tulee,
ja ruutusovelluksessa on olemassa Chromecast-tuki, niin eräänä iltana oltiin tosiaan puolisun kanssa
väsyneitä, ja todettiin, että nyt ei jaksa tehdä mitään fiksua, niin panimme Frasier-kanavan,
jota Panu yritti pilkata, pyörimään, ja ihan hyvin toimit. Se on vielä sille, että niiden varsinkin jotenkin viimeisimpien kauseen,
niin siellähän on paremmin digitoidut versiot, kuin mitä varmaan telkarista tyyliä ikinä nähty.
No jos tämä on samasta masteroinnista kuin mistä on Blu-ray tehty, ekatkaudet ei ollut ihan niin hyvin tehtyä,
mutta aivan niin kuin kelppoa kamaa se oli. Mutta mulla pystyi siinä silmään pari hommaa,
josta yksi oli se, että sitten tosiaan se mainoksmäärä oli hämmentävä.
Siis väitän, että siellä oli selvästi enemmän mainoksia kuin mitä on ruudussa tai katsomossa,
jotka tavallaan on musta niin kuin siis sama firma tekee sitä ja samoille ihmisille menee,
jotenkin kuvittelisi tavallaan mainostalle, se profiloidaan samalla tavalla, että mitä ikinä minusta tietääkään,
ne varmaan näkee jotenkin, että mitä ikinä. Keski-ikäinen ihminen muuta samalla.
Ja mainoksenhan näissä, kannattaa huomata se, että näissä on mahdoton ohittaa niitä mainoksia.
Se on nimenomaan just se ad-supportedin idea, että siinä ei niin kuin todellakaan kovin helposti niistä pääse ohi,
eikä se mua siis vaivan, en mä nyt sano niin, mutta mulla on ehkä varsinkin viime vuosina,
että aina välillä kun katon kotimaisia mainosrahoitteisia striimauspalveluita,
niin mulle tulee semmoinen olo, että näiden mainoslarit vähän niinku kolisee tyhjyyttä ja alkaa olla semmoinen fiilis,
että jos katsoo kymmenen osa sen sarjan, niin silleen 7, 8, 9 jaksossa ja niiden 3, 4 mainoskatkolla,
niin aika paljon pyörii firmojen, siis sen televisioyhtiön omia mainoksia esimerkiksi ja aika vähän enää sitä
osta pairua mainosta, että siinä on, en mä tiedä niinku, että onks ne tavallaan televisiofirmoille Suomessa
niinku hyvin erilainen tuote tavallaan toisella, että myymme yhdellä tavalla mainoksia tänne ruutuun kautta,
mikäs sen toisen palvelun nimi onkaan tällä viikolla, koska tekin on niinku vaihtunut brannan,
onks se vielä katsomassa? – Se on katsomassa. – Se on vielä katsomassa, koska jostain vaiheessa se oli MTV.
– Kyllä, mutta nykyään se on katsomassa. – Kyllä, juuri näin. – Ja sieltä nykyään myös Seenmoren.
– Seenmoren, siitä tuli juuri tiedetä kyllä, mutta se on ehtinyt vaihtua sen nimi ennen kuin tämä joksa julkaistaan,
mutta siis pointti on siinä, että ehkä niinku silleen katsoo, että okei, myymme tietyllä tavalla mainoksia tänne
katsomuun kautta ruutuun ja itse asiassa myymme sinne fast-palveluun eri tavalla sitä.
– Fast-palveluiden, varsinkin silloin kun puhutaan globaalista tai kansainvälistä palveluista,
niin kyllä niiden elinehto on nimenomaan se, että mainonta ostetaan ja myydään sinne samalla tavalla
kuin webipalveluihin, eli siis webin avulla ja kliksuttelee, että haluan 20-30-vuotiaat vasenkätiset naturet,
jotka ovat kiinnostuneita villisian metsästyksistä heille, haluan mainontaa niihin kohdentaan.
Sieltä löytyy se villisian metsästyskanava fastista, jonne ne mainoksista menee,
mutta Suomi on sen verran pieni, että en tiedä, miten se Suomessa toimii, enkä ole varma,
että itse asiassa miten kotimaisten palveluiden mainonnan ostaminen ja tapahtuuko se ohjelmallisesti.
– Niin se on itse asiassa hyvä kysymys, koska minä olen myös miettinyt, kun sanoit tuosta,
että koska se täällä, vaikka ne on yrittänyt kehittää paljon automatisoituja järjestelmiä,
mutta jos vertaa siihen, että miten helppoa, siis mainoksen myyjän näkökulmasta Facebook ja YouTube,
että ne on niin pitkälle automatisoituja, että mainoksen myyjän näkökulmasta se maksaa nolla senttiä,
että joku ostaa siitä itse palvelunnan laitteesta. Toki heilläkin on jotain sellaisia asiakkaita,
joille sitten erikseen käydään sanomassa, että hei Chevrolet, osta meiltä brändimainontaa,
että mainosta, että teillä on hienoja ja kallita autoja, mutta selvästi se skaala,
se mittakaava tulee siitä, että kun ne toimii itse palveluna, niin voidaan sitäkin myydä tosi monta mainosta
ja painaa hintoja alas, koska meillä ei mene ihmistyötä siihen. Ja sitten mä en ole ihan varma,
että ei ole throwing no shade on maikkari tai nelon, että miten pitkälle viedyt ja miten hyvin
automatisoidut videomainonnan myyntijärjestelmät heillä on, että sekin voi olla, että se tökkäsee siinä kohtaa
pikkaset, jos siellä kuitenkin sitten joku pitää käsin tavallaan naputella Excelistä mainoksen
ohjaustietot. Älkää naurako, mä en muistaan ole kertonut tässä podcastissa siitä, mutta nyt kun asiasta on
tarpeeksi pitkään, niin voin mainita, että aikanaan poliisilla oli sellainen ongelma, että kun pystyi
tekemään noita rikosilmoituksia internetin kautta, niin se oli muuten hyvä systeemi, mutta kuulemma
siis se lomakejärjestelmä ei keskustellut se niiden oman dokumentinhallintajärjestelmän kanssa,
vaan että siellä ihan oikeasti on istunut kalliisi henkilö kopioimassa lähetettyjä tietoja
yhdestä järjestelmästä toiseen. Toi kuulostaa semmoselta vähän huonomman dekkarin sivujuoneelta,
jossa komissaari on kekäläinen, niin koska se on ryssinyt kaiken, niin se on pantu sinne hommiin.
Otetaan lopuksi vielä hieman aiheeseen liittyvä räntti, koska mua kiinnostaa tämmönen,
näitä älytelkkärit, kun ne on tässä nyt mainittu pari kertaa ja Chromecast, niin mitähän siellä
alfabetilla on taas polteltu, koska kukaan kuolevainen ei voi ymmärtää, että minkä takia niillä jotenkin
saman näköisiä asioita, joilla on eri nimi, jotka tekee samaa asiaa, mutta ei tee samaa asiaa kuitenkaan,
koska sä oot siis Kari käynyt äskettäen IFA-messuilla ihmettelemässä kodin elektroniikan ihmeitä.
Näin tein, ja siellä oli siis alfabet, joka aiemmin Google’na tunnettiin, joka nykyäänkin pyörittää
sellaista divisionaa nimeltä Google. Yksi Googlen tuotteista on älytv-käyttöjärjestelmä, ja tämä älytv-käyttöjärjestelmä
alun perin pohjasi Android puhelinkäyttöjärjestelmään, joten sille annettiin nimeksi Android TV.
Tämä on ymmärretty Androidin, Android on Googlen, ehkä ei niin, että tarvitsen tabletin,
mutta kuitenkin jotenkin hahmotan, että mihin valmistetaan ja tarpeeseen se liittyy.
Juuri näin. Ja sitten kun aikaa kului, niin Google teki päätöksen, että tämä Android TV brändinä,
sitä vähän liutettiin pois, ja tuli sellainen käsite kuin Google TV, ja Google TV oli tämän Android TV-järjestelmän päälle
tullut käyttöliittymäkerroksen.
Koska miksipä ei?
Miksipä ei. Eli siis alfabet alkoi myydä laitetta, jonka nimi oli Chromecast with Google TV,
joka tarkoittaisi sitä, että tämä oli Chromecast-laitteen, joka on tämmöinen suoratoista laite,
joka kiinnittää tyhmää television, Chromecast-laitteen uusin versio, johon varsinaisesti asennetaan ohjelmia
toisin kuin niihin vanhoihin Chromecasteihin, jotka toimivat ikään kuin puhelimen peilauslaitteen.
Ja tälle piti kehittää joku näppärä nimi tälle uudelle Chromecastille, jotta kaikki ihmiset ymmärtävät,
että se on uusi ja että se on erilainen käyttöliittymä, niin sillä annettiin sellainen solahtava nimi
kuin Chromecast with Google TV.
No tämä on johtanut sitten siihen, että siellä messuilla oli siis vierekkäin samalla ständille,
samalla pöydällä aika identtisen näköiset televisiot, joita myi eräs suurehko televisiovalmistaja
toisen alla luki Android TV ja toisen alla luki Google TV.
Kysyitkö messuständillä ollaan vielttämältä ihmiseltä, että mitä?
Minulla on sielu ja se ei salli, että menen jollekin opiskelijalle, joka on palkattu jostakin
seisomaan hameessa kai koko päiväksi ja hymyilemään sen.
Niin, jos nimenomaan se hymy olisi vaan niin kuin silleen leventynyt koko ajan, että toivottavasti tämä ihminen menee pois.
Tätä ei pysty kuolevan ei ymmärtänyt.
Mutta, mutta, ei tässä vielä kaikki.
Koska Google on myös kolmas asia, joka liittyy televisionen ja jonka nimessä on TV.
Nimittäin mainit semmosia YouTube-TV.
YouTube TV taas on ikään kuin YouTube-divisionan tai onko se yhtiö, en tiedä,
liittyvä palvelu, joka siis mahdollistaa TV-kanavien tilaamisen ja katsomisen yhdysvalloissa.
Olisiko mahdollista, että mulla olisi siis Android-TV-tä käyttävä älytelevisio, jossa käynnistän
Google-TV-sovelluksen, jonka sisältä löytyy YouTube-TV-kanava?
Näin faktisesti yhdysvalloissa on.
Suomessa tämä pyhä kolminaisuus ei valitettavasti onnistu, koska YouTube-TV ei meillä toimi, mutta
pitää siis lähteä tästä sitten reissulle tuonne Suuren meren toiselle puolelle.
Ja mä oon melko varma, että Googlalla on jokin neljäs televisiotuote, jota mä en nyt vaan muista.
Siis ihan mahdollista, että on joku Google Docs-TV, jota voi katsoa.
Kyllä, että sille Excelin sisällä voi ruudussa pyöriä, ja sitten kun pomo tulee, voi pana boskiita ja sinne se häviää.
Todennäköistä.
Onne hyviä ne amerikkalaiset.
Näin, ja loppua kohti kun vikasietotilassa ohjelmaaika taittaa, niin silloin on aika suositusta pihalle laittaa.
Improvisoin runon, ja se entään se haiseekin ihan sinne naapuriin asti.
Panu, mikä olisi ohjelmistotekninen suositus, joka meitä television katsomisessa tavallaan toisella auttaisi?
Tällä kertaa voisin suoristella kaikille tietokoneiden käyttöjärjestelmille sopivaa FreeTube-nimistä sovellusta.
Kuten nimikin hieman viittaa, niin se on YouTubeen varten tehty sovellus.
YouTubeen katsominen varsinkaan tietokoneella ei ole aina kaikkein nautinnollisinta.
Se on vähän kömpelö se käyttöliittymä, ja se myös seurailee sitä käyttöjää tavalla, joka voi tuntua kiusalliselta.
Eikä varsinkaan esimerkiksi videoiden lataus omalle koneelle onnistu ilman tilia tai mitään ulkopuolisia sovelluksia, jos joku sellaista harkitsee harrastavansa.
Mutta FreeTube on tällainen ratkaisu tähän. Se on asiakasohjelma, joka toimii kaikissa näissä tavallisissa käyttöjärjestelmissä.
Käyttäjä voi siis ihan tilata kanavia suoraan siihen sovellukseen ilman, että kirjautuu sille omalle YouTube-tililleen.
Siellä voi tuoda myös useita eri profiileja, tuoda ne omat tilaukset YouTubeista.
Mutta keskeistä juuri tämä, että voit katsoa sille ikään kuin privaatisti näitä.
Siellä on kaksi vaihtoehtoista rajapintaa, joilla se hakee ne tavarat sinne katseltavaksi.
Hyvin helppokäyttöinen sovellus. Käytönoppi vilkaisee sitä käyttöliittymää.
Toisella puolella on trendaavat videot, tilaukset, soittolistat, katseluhistoria ja tämän tyyppiset.
Suurin osa on sitten itse näyttämisen normaalit namikat.
Tässä on kääntöpuolelta se, että seurannan puutteessa onhan sitä myös haittaa.
Ensinnäkään et kirjaudu minkään tiliin, jolloin paikallisesti tallennetut asetukset eivät seuraa muihin laitteisiin.
Toinen asia on, et saa suosituksia selauksen perusteella.
Vaikka olet katsonut YouTubea kännykällä, niin eihän ne millään sieltä ihmeellisesti siirry siihen FreeTubeen.
Meidän pitää joskus tehdä jakso suositteluvista, koska mä ajattelin, että se on featur, että mä olen alkanut nauttia siitä.
Sehän on featur. Siinä on puolensa ja puolensa.
Mä ajattelin, että kiusallisin puolelta, vaikka se on äärimmäisen viehättävä sovellus ja miellyttävä tapa katsoa videoita,
eihän ne hyödytä sitä tekijää. Se on kiusallisin puoli siinä.
Ne tärkeimmät ja kiinnostavimmat ja hauskimmat videot, niin ehkä niitä kannattaa käydä katsomassa siellä tai jollainkin lailla palkita tekijät YouTubeen puolella.
Sama aikaan laittaa selamisen videon mutella pyörimään.
Se on vähän niin kuin lästafam-käyttäjä tilastoi live-keikkaa ja soittaa mp3-settilistan mukaisesti.
Mutta siis FreeTube. Siinä kannattaa kokeilla ainakin.
Minä haluaisin kertoa sellaista ilahduttavasta tapauksesta, koska mä oon päättänyt, että mä en enää ollenkaan valitamaan pelkkään valoa koko ihminen.
Valokset valoksi tullut. Tätä me olemme odottaneet. Tämän takia mä en näe mitään tällä hetkellä, kun Olli avasi oven ja sokaittui.
Astuin astraali-tasolta podikasti äänytyksen jaksien joukkoon.
Nimittäin siis kaikkehan tietää sen, että tietokoneet on hyvä tapa tehdä asioita tehokkaammin kuin ennen.
Tietokoneet mahdollistaa sellaisia asioita, johon ei kykene muuten.
Itse opin tämän esimerkiksi olemassa mahdollista sellainen asia, että jos miettii puhelinverkkoja.
Tässä on nyt erittäin hatara analogia siihen, että miten toimii Telkari Broadcastissa ja Fastissa.
Puhelinverkko nykyäänkin digitaalisena, sehän on siis rakennettu niin, että puheluita on käynnissä yksi kerrallaan.
Jos puhelin soi, niin puhelin ei voisi soida toista kertaa.
Mutta ATK-la tämänkin voidaan ratkaista.
Sain nimittäin huomata, että olen opettanut jälkikasvun käyttämään välillä Facetimeja.
Ne haluaisi soittaa videopuheluita, niin ne ei soita sitä WhatsAppilla vaan Facetimella.
On mahdollista, että useampi ihminen soittaa samaan aikaan ja että myös vastaanottujen päästä tulee useampi hälytys samaan aikaan.
Olipa aina semmoinen hieno karuselli, että tietokoneen ruudulle ensin ilmestynyt yksi soittaa, klikkaa siihen punaista ruutua,
niin siellä taustalla oli jo samaan aikaan toinen hälyttömässä, joka tulee siihen klikkaamaan punaista luuria,
jonka jälkeen se ensimmäinen soittaa uudestaan, klikkaa punaista ruutua, jolloin se toinen soittaa uudestaan.
Joo, mä en tiedä, että on mahdollista saada kaksi incoming-puhelua samaan aikaan, mutta Facetimein,
eli ATK-navulla, tämäkin on mahdollista.
Se on tuplasti tehokkaampaa kuin se, että ne soittaisi yksi kerrallaan.
Mä voisin varmaan silleen toinen vasempaan kaiuttimeen ja toinen oikeaan kaiuttimeen puhua kaksi puhelua samaan aikaan.
Sekin olisi tehostettu. Itse asiassa tämä on semmoinen innovaatio, että pitäisikö Business Finlandille laittaa laput vetämään saman tien?
Kyllä, tai sitten jonnekin hoito.
Juvanniemen suuntaa esimerkiksi. Oisko heille jotain resursseja tällaisen käsittelyyn?
Kari, mikä olisi sivistävä sisältö meille tällä viikolla?
No, minä suosittelen teille kaikille Evan Shapiron, jonka nimi ehkä saattaa mediatutkimusta ja televisioasioita
enemmän seuraaville ihmisille soittaa jotakin kelloa. Ei haittaa, jos ei soita.
Joka tapauksessa Evan kirjoittaa substackia, kuten monet amerikkalaiset internetsälyköt tekevät.
Siellä hän on jo muutaman vuoden julkaisu tämmöstä Media Map. Mikä tämän nimi oli? Täällä oli joku Media Universe.
Onko se kuka omistaa, genetyyppinen vai?
Media Universe Map on sen nimi ja siinä on siis, kuvitellakaan semmoista planeettakarttaa.
Teillä on paljon planeettoja ja nämä planeetat ovatkin täällä yhtiöitä, kuten Apple ja Microsoft ja Alphabet ja Meta ja muut.
Pyörylän koko tässä kartassa on sen yhtiön liikevaihto ja värit sitten kertoo, että mikä se liiketoiminnan laatu tai juoni siellä on.
Tällasta Sapiro on siis piirtänyt jo muutaman vuoden ajan.
Mutta nythän on julkaisu uuden version siis.
Edelleen vanhaa päivitetään, mutta uuden version, jonka nimi on Global Media Ecosystem-karta.
Siinä on samanlaisia palluroita, mutta yhtiöiden sijaan siinä on ikään kuin bisnesalueita.
Että mobiilidata, kuinka monta miljoonaa käyttäjää sillä on, kuinka monta miljoonaa käyttäjää on sosiaalisella medialla.
Ja sitten sen rinnalla vielä esimerkiksi sosiaalisen median eri palvelut.
Kuinka monta miljoonaa käyttäjää Instagramilla, kuinka monta on TikTokilla ja niin edelleen.
Mä tykkään tämmöistä esityksistä, koska nämä tavallaan…
En osaa lukea.
Ja sitten nämä auttaa mua jotenkin suhteuttamaan asioita toisiinsa, joka on aina vähän vaikeata.
Koska sä et osaa lukea?
Koska mä en osaa lukea.
Ja koska me puhutaan tavallaan metasta ja me puhutaan vaikka alfabetista ja puhutaan Microsoftista.
Mutta miten paljon valtaa niillä on?
Miten isoja liiketoimijoita ne on esimerkiksi suhteessa vaikka johonkin urheiluliigaan,
joka tässä toisessa kartassa myöskin näytetään.
En tiedä sivistyikö tästä nyt valtavasti, mutta mun mielestä on hyvä työkalu tämmöiseen suhteuttamiseen varsinkin ihmiselle,
joka joutuu näitä pyörittelemään myös työssä.
Hyvä. Ja nyt on aika enää sanoa.
Paljon kiitoksia sinulle rakas kuulija, kun olit matkassamme.
Me jatkamme näitä kolttosia. Tässä tämän syksyn ajan luvassa on erilaisia aiheita
ja myös muutamia vieraita, mutta tietysti kaikenlainen palauten ja vinkit kiinnostavat edelleen niitä.
Saan laittaa tulemaan meidän tavoittaa internetistä mistä tahansa ja sitten kusipelit voi toimittaa Kari Haakanalle suoraan.
Niinkö? No minä vastaan ottamme valmiiksi.
Ei sitten enää muuta kuin hei hei.
Hei, moi moi.
Podcast: Play in new window | Download